Koeporauksia laskennallisin menetelmin kansanedustajien eduskuntapuheeseen vuosina 1991–1999 FinParl-aineiston avulla

Tässä katsausartikkelissa esitellään pienten analyyttisten koeporausten avulla eduskunnan täysistuntopuheet vuodesta 1907 lähtien koneluettavassa muodossa tarjoavan FinParl-aineiston mahdollisuuksia digitaaliselle parlamenttitutkimukselle. Analyyseissä havainnollistetaan laskennallisten menetelmien käyttöä isojen aineistojen eksploratiivisen eli uutta kartoittavan analyysin välineinä ja tarkastellaan saatuja tuloksia suhteessa parlamenttitutkimuksen kenttään. Analyyseissä fokusoidutaan erityisesti kansanedustajien täysistuntopuheiden sanastoon, jonka avulla analysoidaan hallitus-oppositio-asetelman sekä edustajien puoluetaustan vaikutusta täysistuntopuhuntaan. Lisäksi havainnollistetaan sanapohjaisen analyysin mahdollisuuksia tutkittaessa puhujien semanttista läheisyyttä sekä täysistuntokeskusteluissa käsiteltyjä teemoja. Kokonaisuutena esitetyt analyysit osoittavat laskennallisten menetelmien avaavan kiinnostavia mahdollisuuksia juuri laajojen tekstikokonaisuuksien tutkimukselle ja siten mahdollistavat esimerkiksi pitkän aikavälin muutosten analysoinnin parlamenttipuheelle tyypillisten konventioiden, piilevien argumentaatiorakenteiden tai temaattisen syklisyyden tutkimiseksi. Laskennallisia menetelmiä ei tulisikaan nähdä kilpailija muille menetelmille, vaan tutkimusvälineistöä rikastuttavana tutkijan työkaluna

DDR:n tieteellis-tekninen vakoilu kylmän sodan aikana: Esimerkkinä tapaus IM ”Larsen”

This article focuses on the collaboration of a Finnish scientist with the foreign intelligence of the East German ministry of state security, the Stasi. The Finn operated under the cover name “Larsen” and was part of a larger network of scientific-technical espionage. Already in 1971 the Stasi established a dedicated “Sector Science and Technique” (Sektor Wissenschaft und Techinik), which had the task to collect western knowledge applied to compensate the weaknesses of the communist palnned economy, especially in regard to high technology. Further, military intelligence should provide both the state leadership and the arms industry of the USSR with knowledge of military technologies of the Nato. As the analysis shows, “Larsen” was an ideal source in many respect. First, he had a strong political-ideological motive. Second, he had a long, professional collaboration with an East German colleague. And third, and most importantly, he had prospects to gather information about the EISCAT radar technology project the Nato was involved in. “Larsen” joined a small HUMINT network collecting information primarily about space, industrial and military technologies. Although the materials available do not allow a complete analysis about how useful the material gathered by “Larsen” was or how it was applied internally in the GDR, the analysis improves our understanding of operative issues related to scientific and technical espionage in general. Hence, the results of this article are useful also outside the temporal context of this article, the Cold War.Tässä artikkelissa analysoidaan DDR:n turvallisuusministeriön eli Stasin tietolähteenä 1980-luvulla peitenimellä “Larsen” toimineen suomalaistutkijan toimintaa osana laajempaa tieteellis-teknisen tiedustelun verkostoa. Stasin länsimaissa harjoittamalla tieteellis-teknisellä tiedustelulla oli etenkin 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta lähtien merkittävä rooli pyrkimyksissä kompensoida suunnitelmatalouden heikkouksia ja jälkeenjääneisyyttä sekä kuroa kiinni teknologista jälkeenjääneisyyttää erityisesti korkean teknologian sektoreilla. Tämä tiedusteluhaara organisoitiin jo vuonna 1971 Stasin sisällä omaksi “tieteen ja tekniikan sektoriksi” (Sektor Wisseschaft und Technik). Sotilaalliseen varustautumiseen liittyvän tiedustelun kautta puolestaan pyrittiin hankkimaan tietoja vastapuolen, erityisesti NATO:n aseteknologioista, mitä tietoa välitettiin laajasti myös Neuvostoliiton varusteluteollisuuden käyttöön. Tieteellis-teknisen sektorin operatiivisen toiminnan kannalta Analyysin perusteella “Larsen” oli monessakin suhteessa ideaali tietolähde. Hänellä näyttää olleen vahva poliittis-ideologinen motiivi, pitkäaikainen ja luonteva yhteys itäsaksalaiseen kollegaan sekä – ehkä olennaisimpana – mahdollisuus saada haltuunsa sotilasteknologista tiedustelutietoa Naton aktiviteeteista erityisesti EISCAT-tutkahankkeeseen liittyen. “Larsen” toimikin osana pientä tiedustelulähteiden verkostoa, jonka kautta Stasin ulkomaantiedustelu hankki tiedustelutietoa ensisijaisesti avaruus-, teollisuus- ja sotilasteknologiaan liittyen, Vaikka käytettävissä olevien aineistojen perusteella ei voidakaan kattavasti analysoida “Larsenin” toimittamien tietojen hyödyllisyyttä tai käyttöä DDR:n sisällä, voidaan Stasin harjoittaman tiedustelutoiminnan analysoinnista saada välineitä ymmärtää tieteellis-teknisen ja taloudellisen tiedustelun merkitystä myös kylmän sodan kontekstia laajemmassa tarkastelussa

Kansainvälisen politiikan tarkastelua englantilaisen koulukunnan kautta

Arvio teoksesta Vilho Harle (2022): Moniulotteinen ulkopolitiikka. Johdatus ulkopolitiikan tutkimukseen ja pohdintaan. Helsinki: Books on Demand, 280 s

Koeporauksia laskennallisin menetelmin kansanedustajien eduskuntapuheeseen vuosina 1991–1999 FinParl-aineiston avulla

Tässä katsausartikkelissa esitellään pienten analyyttisten koeporausten avulla eduskunnan täysistuntopuheet vuodesta 1907 lähtien koneluettavassa muodossa tarjoavan FinParl-aineiston mahdollisuuksia digitaaliselle parlamenttitutkimukselle. Analyyseissä havainnollistetaan laskennallisten menetelmien käyttöä isojen aineistojen eksploratiivisen eli uutta kartoittavan analyysin välineinä ja tarkastellaan saatuja tuloksia suhteessa parlamenttitutkimuksen kenttään. Analyyseissä fokusoidutaan erityisesti kansanedustajien täysistuntopuheiden sanastoon, jonka avulla analysoidaan hallitus-oppositio-asetelman sekä edustajien puoluetaustan vaikutusta täysistuntopuhuntaan. Lisäksi havainnollistetaan sanapohjaisen analyysin mahdollisuuksia tutkittaessa puhujien semanttista läheisyyttä sekä täysistuntokeskusteluissa käsiteltyjä teemoja. Kokonaisuutena esitetyt analyysit osoittavat laskennallisten menetelmien avaavan kiinnostavia mahdollisuuksia juuri laajojen tekstikokonaisuuksien tutkimukselle ja siten mahdollistavat esimerkiksi pitkän aikavälin muutosten analysoinnin parlamenttipuheelle tyypillisten konventioiden, piilevien argumentaatiorakenteiden tai temaattisen syklisyyden tutkimiseksi. Laskennallisia menetelmiä ei tulisikaan nähdä kilpailija muille menetelmille, vaan tutkimusvälineistöä rikastuttavana tutkijan työkaluna

A Text Network Analysis of Discursive Changes in German, Austrian and Swiss New Year’s Speeches 2000-2021

New Year’s speeches held by leading politicians–mostly prime ministers or presidents–have a long and firm tradition in Europe and have become an institution instead of being a crowing event for conciliatory efforts. From the perspective of political communication, New Year’s speeches fulfil a triple function in the intersection of the past, the present and the future. First, they summarise the past year from the perspective of the political leadership and, hence, recall, reconstruct and remind the most important events of the year. Second, New Year’s speeches describe the present and, thus, can be understood and analysed as reality constructions, as windows to the current state of affairs. And third, New Year’s speeches serve as road maps to the future, into the new year. In this sense, a New Year’s speeches summarises the most important future challenges, expectations and opportunities. This article stems from the assumption that a nonlinear analysis of textual data based on network analysis could provide us with new ontological understanding about structural coherence and holes within a document corpora. It adopts a different viewpoint to discourse analysis based on social network analysis. The paper introduces a nonlinear way to analyse texts as networks in order to visualise and analyse how concepts are connected and to explore structural closeness and holes within a corpus of unstructured textual documents.The results indicate a discursive turn in Germany, Austria and Switzerland after the breakout of the global financial crisis in 2008. But at the same time, the results evidence similarities across the three countries how the crisis and its impact was framed to discourses. In all countries, the use of concepts related to crisis and insecurity has increased dramatically since 2008. However, this vocabulary is not solely limited to the financial crisis. The “insecurity and crisis” frame referred both to the financial crisis, the armed conflict in Ukraine and to the refugee crisis.</p

Geospatial Social Networks of East German Opposition (1975-1989/90)

During the last two decades single photographs and photograph corpora have gained in popularity as sources for historical research. In addition to their important function as carriers of the past, photographs also contain valuable information about past social relations. However, to utilise this information a researcher needs a more structured dataset, a photograph corpus containing rich metadata, which allows us to explore and analyse contextual information stored in alphanumeric form. My paper will exemplify how photography corpora could be used as a source for network analysis seeking to explore, reconstruct and visualise hidden historical social networks. The empirical case of my paper revolves around regional and interregional networks of East German dissident movement. The main empirical material explored for network analysis and visualisations consists of a large enriched photograph corpus on East German dissident movement maintained by Robert Havemann Foundation in Berlin. Based on this corpus my paper will explore the structure and dynamics of regional and interregional networks of East German opposition. The results introduce evidence that regional connectedness based on personal mobility among the East German dissidents both changes and increases over time, thus resulting in continuously evolving patterns of social interaction. Further, the analysis of Roland Jahn’s geospatial networks evidences the usefulness and power of historical network analysis when it comes to tackling changes in patterns of social interaction.</p